Roolipelejä

Elikkäs, tarjoillaan ihmisille Pohjois-Savon Opiston ensimmäisiä tuotoksia.

Aloitetaan homma ensimmäisestä työstä, jossa tarkoitus oli ihan vaan kokeilla ja testailla eri tapoja vesiväreillä.

Lopputulokseen olin positiivisesti yllättynyt. Se jopa näyttää lähestulkoon siltä, kuin pitikin, enkä edes onnistunut sotkemaan koko työtä vesiväreillä, jotka siis ei lukeudu omiin suosikkivälineisiin.

Sitten on vuorossa työ, joka liittyi anatomia kurssiin, ja jossa pääasiallinen tarkoitus oli vain tutustua luustoon. Tähän oli muutama muukin idea tarjolla, mutta kaikki kehittyi oikeastaan tuon rikkonaisen pääkallon ympärille, jossa eniten innoitti mahdollisuus vahvan varjon käyttöön. Sitten siihen vain tuli ympättyä mukaan pienoinen “pilkkaus” uskontoa kohtaan.

Seuraava, oma tämänhetkinen suosikki. Tämäkin taisi olla vielä osa anatomiakurssia, ja tarkoitus tutustua lihaksistoon, joskin se ehkä jää tässä hieman vähemmälle. Mutta onnistuin pitämään mukana liikkeen tunnun ja sopivan simppelin tyylin (jota voisin käyttää jatkossakin), myös värimaailma onnistui mukavasti, vaikka siitä tuli kuitenkin aika Mirror’s Edgemäinen…

Ja sitten uusin tuotos, joka on vielä siinä mielessä kesken, että ensiviikolla tutkiskelen vielä onko siihen jotain lisättävää. Mutta tämä onkin sitten perspektiivi/tila harjoitus. Kierreportaat löysin netistä ja ne oli mielenkiintoisen näköiset, mutta helkkarin hankalat piirrettävät (varsinkin isoon kokoon). En enää muista täysin mistä tuo hämähäkki tuli mukaan, saattoi olla jäänne yhdestä toisesta työstä (jonka senkin tungen tänne aikanaan), mutta se oli hyvä tapa saada jotain tulemaan katsojaa kohti.

Portaikon ja ylipäänsä koko kuvan muoto muuten oli myös pienoinen onnekas vahinko, sillä nyt ne muovaa kuvan myös hieman erilaiseksi tapaukseksi…

Tagit: Harjoitus, Koulu, Maalaus, Vesiväri.

Toinen osio parin viikon takaisista sutaisuista. Nämä on siis tehty Helsingin sarjisfestareiden aikaan, mutta valitettavastikaan en saa näitä tänne, kuin vasta nyt, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikö?

Näin. Tapahtuma ei luonnollisestikaan ihan näin mennyt, mutta tarpeeksi likeltä liippaa. Piti päästä purkamaan tuntojani VR:ää kohtaan, kun menomatkani Helsinkiin alkoi erittäin lupaavasti. Minulla siis oli todistus opiskelijakorttia varten, mutta en tiedä yhtään minne sain passikuvani tungettua, mutta sitä ei siis löytynyt ja jouduin maksamaan täyden hinnan. Kiitti vaan siitäkin…

Tämä sitten onkin jo Helsingissä raapustettu tuotos. Tarkkaan en enää muista mistä idea tuli, mutta jotain äärimmäisen fiksua keskusteluahan siinä kavereiden kanssa käytiin…

Tagit: Huumori, Sarjakuva, Satunnainen.